Tehohoitoa ja rytmihäiriöitä

Jatkoimme tänään kriittisesti sairaan potilaan hoitotyön osa-alueiden läpikäymistä siitä, mihin jäimme kaksi viikkoa sitten. Kävimme läpi potilaan tarkkailua ja tilanteen arviointia. Tutustuimme myös ISBAR menetelmään, jolla on tarkoitus turvata tiedonkulku kaikenlaisissa vaativissakin terveydenhuollon ympäristöissä, esimerkiksi puhelinkeskusteluissa. ISBAR tulee sanoista identify, situation, background, assessment ja recommendation. Myös MET:n eli Medical Emergency Teamin toiminta tuli tutuksi.
Viime kerralla saimme tehtäväksemme tehdä esitelmän jostakin rytmihäiriöstä. Tänään päätimme kuitenkin olla esittämättä näitä esitys kerrallaan ja sen sijaan tutustua netissä erilaisiin animaatioihin rytmihäiriöistä sekä sydänfilmien tulkitsemiseen. Näistä jäi ainakin mieleen se, että ST-nousu tulee jokaisen hoitajan huomata...
Asiaa oli taas paljon tiiviissä paketissa, mutta se oli mielenkiintoista ja tärkeää.

Eteisvärinä aka flimmeri

-->

Atrial fibrillation, fibrillatio atriorum (AF)

Atrial fibrillation is the most common long lasting arrhythmia.

In atrial fibrillation the atria contract randomly and sometimes so fast that the heart muscle cannot relax properly between contractions. Electrical impulses move randomly to the ventricles and cause irregular and often rapid heart beat. This reduces the heart's efficiency and performance.

AF is rare with people under 60 years old, but it becomes general with age so that 10 per cent of people over 75 years old ail it.

Paroxysmal atrial fibrillation - this comes and goes and usually stops within 48 hours without any treatment.

Persistent atrial fibrillation - this lasts for longer than seven days (or less when it is treated).

Longstanding persistent atrial fibrillation - this usually lasts for longer than a year.

Permanent atrial fibrillation - this is present all the time and there are no more attempts to restore normal heart rhythm.

Symptoms                             

Symptoms can include palpitation, tiredness, shortness of breath, dizziness or feeling of fainting. However, some people only have mild symptoms, while other people have no symptoms at all.

Causes

Causes include high blood pressure, heart valve disease, hyperthyreosis and excess alcohol consumption. It is also associated with coronary heart disease. But in many patients no underlying cause can be found. Sometimes the AF can be resolved once the underlying condition has been dealt with.

Complications

AF can increase the risk of a blood clot forming inside the chambers of the heart, which can lead to a stroke. AF increases stroke risk by around four to five times.

                                 

Treatment

The treatment of atrial fibrillation (AF) is chosen individually for each patient taking into consideration the symptoms, co-existing illnesses, the risk factors of thromboembolic complications, the duration of the arrhythmia and the anticipated benefits and risks of the treatment.

1. Eliminating the factors that are exposing and triggering arrhythmias.     Good treatment of basic diseases.

2.Rythm control

A. Rhythm transfer, restoration of sinus rhythm cardioversion rhythm transfer with medicine (flecainide, propafenone, vernakalant, amiodarone, ibutilide)

B. Upkeep of sinus rhythm prophylactic medication (betablockers, calcium channel blockers, digoxin, amiodarone, dronedarone, flecainide, quinidine, propafenone, sotalol) catheter ablation surgical treatment pacemaker treatment

3. Pulse rate control

medication (betablockers, calcium channel blockers, digoxin, amiodarone) ablation of AV node and pacemaker treatment

4. Inhibition of thromboembolic complications

anticoagulation treatment (warfarin, ASA, dabigatran, rivaroxaban)

Factors supporting rate control

In elderly patients (> 65 years) with mild symptoms, it is justifiable to abandon repeated attempts at cardioversion  and concentrate on rate control and anticoagulation, particularly in the presence of presdiposing diseases, e.g. heart failure, coronary heart disease, hypertension or diabetes.

Other factors supporting rate control:

·      symptoms improve with rate controlling medication

·      rapid recurrence of AF (< 2–3 months) despite prophylactic medication

·      echocardiogram shows enlarged left atrium (> 5 cm)

·      the duration of AF > 6–12 months

·      a physically inactive patient

·      no contraindications to anticoagulation.

Factors supporting rhythm control

The restoration of sinus rhythm should be attempted, almost without exception in all cases, of first occurrence of symptomatic AF.

Rhythm control is the treatment approach of choice, despite the presence of co-existing diseases, if the patient has severe symptoms or haemodynamic complications despite maximal rate controlling medication

·      there is a good response to antiarrhythmic prophylactic medication

·      the left atrium is of normal size

·      the duration of AF is < 6 months

·      the patient is young and physically active

·      there are contraindications to anticoagulation.

References    

British Heart Foundation

http://www.bhf.org.uk/heart-health/conditions/atrial-fibrillation.aspx

Evidence-Based Medicine Guidelines

http://ebmg.onlinelibrary.wiley.com/ebmg/ltk.koti

Käypä hoito. Eteisvärinä.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/.../hoi50036

Mustajoki & Ellonen 2012. Eteisvärinä (flimmeri). Lääkärikirja Duodecim.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_artikkeli=dlk00015&p_haku=

Palovammoja

Eilisellä akuutin hoitotyön luennolla käsittelimme lasten palovammoja. Esimerkkitapauksemme oli 3-vuotias tyttö, joka oli saanut päälleen kiehuvaa vettä ja saanut rintaansa ja vatsaansa toisen ja kolmannen asteen palovammoja. Kävimme läpi "Minnan" tapauksen arviointia hoitoon saapuessa, haavojen hoitoa, lääkitystä, nestehoitoa, ravitsemusta sekä vanhempien ohjausta palovammojen kotihoitoon. Ennestään tuttujen asioiden kertauksen lisäksi paneuduimme vielä hieman syvemmälle palovammojen fysiologisiin vaikutuksiin, mikä oli mielenkiintoista ja opettavaista. Aihe oli hyvä jatkumo aamun vierailulle palo- ja pelastuslaitokselle :)
Myös pienten lasten äidin näkökulmasta palovammojen ensiavun ja ehkäisyn kertaus on tervetullut asia...

Tehohoitoa ja elvytystä

Eilen iltapäivällä saimme kuulla kattavan paketin tehohoidosta. Asiaa oli paljon ja se vaan "tiukentui" luennon loppua kohti...hyvä oli kuitenkin kerrata sydämen anatomiaa sekä erilaisten rytmien tulkintaa. Opin myös uutta erilaisista verenpaineen reaaliaikaisista mittaustavoista.
Tänään aamulla aloimme sitten elvyttää nukkeraukkaa, jonka sydän petti ainakin kahdeksan kertaa aamupäivän aikana. Eilen opitut asiat erilaisten sydänrytmien tulkinnasta tulivat myös heti käyttöön ja jäävät näin varmasti paremmin mieleen. Elvytystä on aina hyödyllistä harjoitella! Tämän päiväisen tehoelvytyssimulaation aikana huomasin, kuinka tärkeää on, että jokainen tietää roolinsa ja tehtävänsä tilanteessa ja kertoo myös selvästi muille mitä aikoo tehdä ja mitä on tehnyt.

Päivystyksessä

Vierailimme tänään Acute Nursing ryhmän kanssa keskussairaalan päivystyksessä. Käyntimme siellä oli vain lyhyt puolen tunnin pyrähdys, jonka aikana kuulimme yleisesti päivystyksen toiminnasta sekä kiersimme tilat. Toki käynnin aikana tuli pääosin selväksi, kuinka päivystys toimii, mistä potilaat tulevat ja mihin he menevät, mutta itse ainakin olin odottanut jotenkin hieman syvempää analyysiä paikasta....Esittely hoitui sujuvalla englannilla ja siitä pisteet esittelijälle! En tiedä onko mitään kirjallista materiaalia päivystyksen toiminnasta ja potilasryhmistä olemassakaan, mutta sellainen olisi ollut hyvä lisä.

Simulaatiopäivä

Tänään meillä oli ensihoitajien kanssa yhteistyössä toteutettu simulaatiopäivä, jossa kävimme läpi toimintaa ensiaputilanteissa kolmen eri tapauksen kautta. Päivä ja simulaatiot olivat hyvin järjestettyjä ja itse ainakin sain paljon tietoa ensiavusta tapahtumapaikalla sekä jatkohoidosta sairaalassa. Oli kiva huomata, että suurimmaksi osaksi asiat olivat tuttuja ja ilman opastustakin olisi itsekin osannut toimia suunnilleen oikein näissä tilanteissa. Toki opin tänään myös paljon uutta ja tällaisen toiminnallisen oppimisen kautta nämä asiat varmasti jäävät paremmin mieleenkin. Päivä oli mukava ja opettavainen ja on aina hauskaa, kun pääsee itse oikeasti tekemään jotakin. Opettajina ja simulaatioiden vetäjinä toimineiden opiskelijoiden taitoja ja tietoja ei voi kuin ihailla!

Tässä blogissa kertoilen ajatuksiani viimehetkistä  koulussa sekä harjoittelusta leikkausosastolla, joka toivottavasti myös tulevaisuudessa on työpaikkani. Tarkoitus olisi valmistua sairaanhoitajaksi ensi kesänä tai viimeistään syksyn alussa. Polku, jota olen kulkenut sairaanhoitajaopintojen tähän pisteeseen saakka, ei ole ihan suora. Ja joitakin vuosia sitten en edes tiennyt tätä polkua kulkevani...kunnes noin 1,5 vuotta sitten palasin kymmenisen vuotta sitten aloittamieni opintojen pariin ja nyt olen sitten jo suorittamassa syventäviä opintoja. Ja koska jostakin kummasta syystä olen halunnut/ joutunut/ saanut näitä opintoja suorittaa melko sovelletulla ja välillä monimutkaisellakin ohjelmalla, niin syventävää vaihettakin suoritan sekä englanninkielisen (johon virallisesti kuulun) että suomenkielisen ryhmän kanssa. Kansainvälisen ryhmän kanssa suoritettavat opinnot suuntaavat yleisesti akuuttiin hoitotyöhön, joten halusin myös saada lisää synvennystä operatiiviseen hoitotyöhön ja suorittaa näitä opintoja suomenkielisen ryhmän kanssa. Matka sairaanhoitajaopintojen uudelleen aloittamisesta syventävien opintojen alkuun on ollut melko nopea ja välillä tuntuu uskomattomalta (ja pelottavalta), että melkoisen pian olenkin jo oikeasti töissä. Tein koko viime syksyn harjoitteluita eri osastoilla ja pohdiskelin ja välillä vähän painiskelinkin sen tosiasian kanssa, että kohta täytyy hyvästellä opiskelijan rooli ja alkaa omaksua hoitajan roolia. Tietysti odotan tuota roolin vaihdosta innolla, mutta kyllä se tuntuu myös vaikealta ja pelottavalta.