Anestesiahoidon ihmeellisessä maailmassa

Ensimmäinen viikko syventävää harjoittelua anestesiahoidon parissa on takana ja fiilis on hyvä!
Ensimmäinen päivä oli täynnä toimintaa ja nopeita tilanteita...melkoinen aloitus harjoittelulle, mutta pysyin kuitenkin jotenkin ohjaajani ja anestesia lääkärin perässä, joten se oli lopulta kokemuksena ihan mukava.
Toisena harjoittelupäivänä pääsin kunnolla harjoittelemaan ventilointia ja sitä onkin parasta treenata koko loppu harjoittelun ajan...
Kolmantena päivänä olimme ohjaajani kanssa pitkässä leikkauksessa, jonka anestesiavalmistelut olivat melko massiiviset. Ei ehkä ihan paras paikka aloitella harjoittelua, mutta toisaalta oli opettavaista päästä seuramaan  suuremman luokan valmisteluja ( ja tietysti avustamaankin niissä vähän). Harmillista oli, että minun täytyi lähteä aiemmin kotiin sairasta lasta hoitamaan, enkä nähnyt tämän toimenpiteen loppua.
Neljäs päivä alkoi uuden kokemuksen merkeissä, kun sain päästä seuraamaan sektiota. Tämä kokemus oli siinäkin mielessä opettavainen, että viime viikon hätäsektiosimulaation anti kertautui jollakin tasolla ja jäi varmasti paremmin mieleeni tämän oikean kokemuksen kautta, vaikka tässä ei hätäsektio ollutkaan kyseessä.
Ensimmäinen viikko anestesiahoidon parissa on ollut siis työntäyteinen ja olen nähnyt paljon uutta. Tunnen myös oppineeni paljon ja olevani valmis opppimaan lisää. Ohjaajani ovat mukavia ja valmiita opettamaan. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!