Päiväni listanvetäjän kanssa

Vietin viimeisen harjoittelupäiväni leikkausosasto 2:n apulaisosastonhoitajan kanssa tutustuen leikkausosaston päivittäisjohtamiseen anestesiahoidon osalta. Päivä oli mielenkiintoinen ja sain paljon tietoa listanvetäjän työnkuvasta sekä leikkausosaston päivittäisjohtamisesta. Sain myös kuulla monipuolisesti apulaisosastonhoitajan omista ajatuksista ja kokemuksista esimiestehtävissä. Listanvetäjän tehtävät, yhteistyötahot ja työpäivien kulku ovat vähintäänkin niin monipuoliset ja vaihtelevat kuin olin etukäteen ajatellutkin. Listanvetäjä ei tee yhteistyötä ainoastaan eri ammattiryhmien (lääkärit, hoitajat, välinehuoltajat, sairaalahuoltajat, apteekki yms.) kanssa sairaalan sisällä, vaan hän toimii yhteistyössä myös sairaalan ulkopuolisten tahojen, kuten esimerkiksi edustajien, opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Listanvetäjällä täytyy siis olla erittäin hyvät kommunikointi ja yhteityötaidot sekä tietoa oman henkilöstön työnkuvan lisäksi myös monien muiden alojen toiminnasta.
Tämä listanvetäjä korosti, että esimiehen on erittäin tärkeä tuntea sekä oma alansa että henkilöstönsä. Hänen mielestään hyvälle esimiehelle on välttämätöntä olla helposti lähestyttävä ja olla myös läsnä henkilökunnalleen niin, että kaikki tietävät ja tuntevat hänet ja kokevat hänen olevan "yksi meistä", jolloin kynnys lähestyä häntä ja puhua vaikeistakin asioista on matala. Tästä olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan. Samaa mieltä on myös kirjailija Tommy Hellsten (2013), joka sanoo Tehy -lehden haastattelussa, että johtaminen ei ole  mahdollista ilman toisen näkemistä, ja muistuttaa, että myös esimies on ihminen. Hänen mukaansa hyvä johtaminen syntyy oman itsensä tuntemisen ja toisen kohtaamisen sivutuotteena. Tämä kohtaamisen ja itsensä tuntemisen tärkeyden viesti välittyi myös leikkausosasto 2:n listanvetäjän sanoista.
Aaltosen ja Rosenbergin (2013) mukaan reilun ja hyvän johtamisen yksi tunnusmerkki on yhteiset säännöt ja yhdenvertainen kohtelu. Henkilöstön hyvinvoinnille keskeistä on johtamisen oikeudenmukaisuus. Tästä keskustelimme myös leikkausosasto 2:n listanvetäjän kanssa, joka sanoi, että yhdenvertaiseen kohteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota esimiestyössä.
Salmisen (2012) mukaan tärkeää hoitajien työhön sitoutumisen kannalta on lähimmän esimiehen tuki ja se, että pääseen tekemään taitojaan vastaavaa työtä ja saa mahdollisuuksia kehittää itseään. Keskustelimme myös leikkauosasto 2:n listanvetäjän kanssa työssä jaksamisesta ja itsensä kehittämisestä. Hänen mukaansa on tärkeää, että hoitajat voivat hakea häneltä apua ja tukea vaikeissakin asioissa sekä tietysti esimerkiksi suunnitelmissa lisäkoulutuksen ja itsensä kehittäisen osalta. Olimme samaa mieltä siitä, että myös koulutuksiin osallistumisessa ja itsensä kehittämisen mahdollisuuksissa henkilöstöä on kohdeltava yhdenmukaisesti.


Aaltonen, L.-M. & Rosenberg, P. 2013. Potilasturvallisuuden perusteet. Duodecim.

Salminen, H. The Significance of Perceived Development Opportunities in the Context of Retention – Comparing Ageing and Younger Nurses (Koettujen kehittymismahdollisuuksien merkitys työssä jatkamisen kontekstissa tarkasteltuna – vertailu ikääntyvien ja nuorten hoitajien välillä). Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Johtaminen.

Tommy Hellsten Tehy -lehden haastattelussa "Huhuu, missä ihminen?". Tehy 8/2013.